Sivuston takaa löytyy savolaistunut keski-ikää lähestyvä perheenäiti sekä koiraharrastaja. Perheeseeni kuuluu yrittäjämies, neljä poikaa, joista kolme on jo täysi-ikäisiä sekä eläimemme (neljä kleinspitziä sekä kaksi marsua). Asumme Iisalmessa omakotitalossa. Sijoituksessa minulla on tällä hetkellä kolme kasvattamaani narttua. Harrastan koirieni kanssa näyttelyitä, agilityä ja noseworkia.

Minulla on lähes koko elämäni ollut lemmikkejä, mm. kaloja, kani ja marsuja. Lapsuudenkodissamme meillä oli myös koira, tiibetinspanieli Penu. Onneksi löysin rinnalleni yhtä eläinrakkaan miehen. Perheen perustettuamme meillä meni kuitenkin monta vuotta ilman lemmikkejä pikkulapsiperheen kiireisessä arjessa. Vuonna 2004 hankimme viimein kaneja ja lopulta v. 2006 pitkän harkinnan ja haaveilun jälkeen perheeseemme saapui Staalon-kennelistä lapinkoira Halla.

Halla oli Persoona isolla peellä, eikä kyllä päästänyt aloittelevia omistajiaan helpolla. Opimme hurjasti puolin ja toisin. Kolmen vuoden kuluttua perheeseemme saapui toinen lapinkoira Ruska Cantavia-kennelistä. Ruskan ollessa muutaman vuoden ikäinen aloin haaveilla pienemmästä koirasta, ja tutustuin saksanpystykorviin. Niiden lapinkoiramainen ulkonäkö viehätti minua, ja terhakka ja osallistuva luonne tuntui kiinnostavalta.

Lähes pari vuotta katselin kasvattajien sivuja ja haaveilin, kunnes sitten loppukesällä 2013 osuin Famenhoffin kennelin kotisivuille. Sivuilla kerrottiin mustan urospennun etsivän kotia ja minulle tuli samantien sellainen tunne, että tässä on juuri minun koirani! Tartuin puhelimeen, parin viikon päästä käytiin pentua katsomassa ja siitä muutaman viikon päästä tuo pieni musta karvapallo muutti meille. Ja on tullut todettua, että tuo tunne oli aivan oikea!

Tuiskun myötä ihastuin rotuun täysin, se tuntui juuri sopivalta minulle. Vuonna 2016 meille saapui toinen musta kleinipoika Myrsky, Tuiskun ensimmäisestä pentueesta. Pikkuhiljaa mielessä alkoi elää pieni haave kasvattamisesta. Lopulta suoritin kasvattajan peruskurssin syksyllä 2017 ja samaan aikaan ostin ensimmäisen kleininartun Ramovet's-kennelistä. Tämä tyttö meni sijoitukseen siskolleni. Kennelnimi Cydonian minulle myönnettiin helmikuussa 2018 ja samoihin aikoihin hankin myös kleininartun Saksasta meille kotiin. Tavoitteenani on kasvattaa rotumääritelmän mukaisia mustia, kenties ruskeitakin kleinejä, jotka olisivat paitsi mukavia kotikoiria, myös oivia harrastuskoiria.

Olen Suomen Kennelliiton ja Pienpystykorvat ry:n jäsen sekä allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen. Toimin Pienpystykorvat ry:n hallituksen ulkopuolisena sihteerinä vuosina 2019-2022. Olen myös agilityn koulutusohjaaja, koirahieroja,

Yläkuva (c) Niia Vaikkinen